Joo kirjotin vähän erikoisemman runon tällä kertaa mun tän hetkisest tilanteest :D Itseasias helpotti sikana ku sain ton runon kirjotettuu, enää ei oo nii angst olo.

Mä vuodatin sille sydämeni
kerroin kaikki ajatukseni
luulin että se ymmärtää
mutta ei, ei oma äiti ymmärrä
että en haluu sinne mennä

Se sano että voisinhan mä kokeilla
mutta ei! en haluu ees kokeilla
tuntuu ihan sairaalta
aatella jotain sellasta

Entäs se kenestä idea oli lähtöisin
hyväähän se tarkoitti, tietenkin
se kysy eilen multa, mut mä vastasin "ei"
olin asiaa miettiny, mut se käski muistaa
aina on mahdollisuus jos vain haluaa

hiiteen koko psykologi, en haluu mennä sinne
se on tarkotettu enemmän hädässä kärsiville
mutta kyllä mä viel elän, ei mulla oo hätää
vaikka mun elämäs onki paljon mätää

usein on kaverita tukemas, joskus kyl ei oo
hei kyl mä nyt pärjään, ei mun elämä oo niin heikkoo
en pystyis puhuu psykologille, yrittäkää ymmärtää
kun en haluis tuntemattomille mitää omii juttui selittää

ny tuli kiire bussiin, ehinköhän mä siihe? no meen sit seuraavalla, moi.